Ostin vihdoin myös parit kengät!!! Ylemmät kengät on jotain rakkautta. Niin ihanat. Käytän lähes päivittäin, ja autolla ajaminen ei ole edes hankalaa niillä.
Koko 5½ eli 35½, pienimmät kengät mitkä mulla on! |
Koko 6 eli 36 |
Sisälle tultuani menin ihan paniikkiin, kun en tiennyt mitä tehdä. Aukaisin koneen ja menin niiden kotisivuille (onneksi muistin firman nimen) ja löysin puhelinnumeron. Soitin numeroon, ja kyselin asiasta, mutta nainen toisessa päässä ei löytänyt meijän tietoja eikä osannut auttaa. Pienen panikoinnin jälkeen ja epätoivon reunalla päätin mennä kysymään Johnilta neuvoa. Kukaan ei kuitenkaan tullut avamaan ovea, ja ainoa mitä kuulin oli koiran haukunta. Kotiin palatessa ja ulko-ovea avatessa (ostoskeskukselta palatessani tulin autotallin kautta) huomasin, että se mies oli jättänyt käyntikorttinsa. Soitin siinä olevaan numeroon, ja nainen siinä numerossa osasi auttaa, ja hän sanoi soittavansa korjaajalle ja ilmoittavansa että olen nyt kotona. Puoli tuntia myöhemmin korjaaja saapui uudestaan. Pahoittelin häslinkiä, mutta se mies vaan sanoi että ei haitannut mitään ja että ei muuttanut hänen aikatauluaan. Mies oli muuten mukavan oloinen ja sen ääni kuulosti ihan Tobey Maguirelta, eikä ulkonäkökään kaukaa liipannut :D
Se mies pörräs täällä jonkun 45minuuttia, ja sit lähti seuraavaan kohteeseen. Kaikki hyvin, loppu hyvin. Gregille kerroin kyllä vaan että se mies tuli, mutta en kertonut mitään tästä pienestä viivästyksestä. Tää viivästys oli kuitenkin näkyvissä kuitissa joka saatiin. Siihen oli ensin merkitty tuloajaksi 11, mutta päälle korjattu 12. Jos Greg tai Franceses olis kysynyt enemmän, niin kyllä sitten oisin kertonut.
Tällainen äksidentti kävi tiistaina 14th of kesäkuuta. Täpärällä oli pelastuminen, enkä usko että näitä pelastumisia tapahtuu ihan kauhean monta kertaa vuodessa. Pitää olla hieman tarkempi ja varovaisempi, että ei tarvi pelätä että tuottaa pettymyksiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti